torstai 24. maaliskuuta 2016

Noppe Noppulainen, erilainen pihis

Noppe on aina ollut luonteeltaan varautunut. Neljä vuotta sitten, kun aloitimme agilityryhmässä Nopen kanssa, Noppe ei esimerkiksi tohtinut istua radalle lähdössä. Väliseinän takaa kuuluvat äänet häiritsivät Noppea.

Saman vuoden kesällä Noppe oli Tuomarinkylän näyttelyssä tanskalaistuomarin syynättävänä. Tuomari antoi toki laatuarvioksi ERIn, mutta tuli sanomaan minulle, että hän ei voi Nopelle sertiä, koska koira on liian hillitty ja elegantti pihakoiraksi.

Kun Nopella 4- vuotiaana todettiin aorttastenoosi, aortanahtauma, vei minulta pari vuotta ymmärtää, että sairaus on varmasti vaikuttanut myös Nopen psyykeen koko koiran tähän astisen elinajan, vaikka diagnoosi tuli vasta aikuisiällä. Sairaus, kun on synnynnäinen. Aorttastenoosissa verenpaine laskee äkillisesti ja koiraa huimaa. Tämä varmasti tekee olon epävarmaksi, että miten selvitään haastavista tilanteista. Noppe on ainoa reaktiivinen koirani, mutta ei lainkaan agressiivinen. Jos on vähänkään epäilyttävää; ääniä, outoja ihmisiä... kolisevia polkupyöriä, mustavaatteisia ihmisiä juoksee kohti, Noppe kyllä ilmoittaa asiasta. Tämän jälkeen voidaan kyllä moikata näitä epäilyttäviäkin "kohteita".

 Noppe

Agility on mielestäni hauska harrastus ja sopii hyvin pihakoiralle, mutta olen myös tietoisesti pyrkinyt koulutuksella vahvistamaan Nopen psyykeä. Ensin tottiksella ja nyt jo neljä vuotta  agilityllä. Noppe on hyvä agilitykoira, mutta ei ihan irtoavinta sorttia. Noppe seurailee lojaalisti minua, kun välillä pyörin pitkin poikin agilityrataa.

Nyt Noppe on 1 1/2 kuukautta aamuruuan seassa syönyt kookosöljyä. Reaktiivisuus on selkeästi vähentynyt niin ulkona kuin sisällä. Agilityssä koiran itsetunnon kehitys näkyy selkeimmin. Noppe ampuu kuin tykki esteeltä toiselle. Kävimme pitkästä aikaa kisaamassakin ja tuloksena ensimmäinen LUVA. Myös kisan toinen rata sujui mainiosti; yliaika nolla, 0,57 sekuntia yliaikaa. Tällä B-radalla sijoitus oli 3. ja saimme kantaa palkintokassin kotiin. 



tiistai 8. maaliskuuta 2016

Olisiko kookosöljy koiralle passelia/avuksi?

Edellinen blogikirjoitukseni poiki kovasti kysymyksiä tuosta kookosöljyn soveltuvuudesta koiralle. Kysyin asiaa Kristiina Torpilta, jonka seminaarista minä edellisessä postauksessa kirjoitin. Kysyin miten hän itse päätyi kookosöljyyn ja onko kookosöljystä tieteellistä näyttöä?

Tässä Kristiinan vastaukset;
Alla joitain viitteitä keskipitkäketjuisiin rasvahappoihin (=kookosöljy) ja käytökseen. Tämä nyt vain lyhyen "googletuksen" tulos. Tähdellä merkityt ihmisistä (mutta Alzheimeriin, jonka mallina koiraa käytetään ihmisellä, miksei siis toisinkin päin) loput koirista. Kaikki eivät välttämättä ole kovin hyviä tutkimuksia, en ole lukenut kaikkia kriittisesti läpi (ehkä joskus aika vielä riittää siihenkin), mutta suurin osa on julkaistu asiallisissa lehdissä.
Kookosöljyyn olen päätynyt juuri siksi, että sille alkaa olemaan kivasti näyttöä erityisesti vanhenemisen ennaltaehkäisyssä. Muutakin tulee kaiken aikaa, kuten nuo loppupään tuoreet epilepsiajutut. Niistä kuitenkin näyttö on vielä aika heppoista (en kylläkään ihmettelisi, vaikka kookosöljystä olisi paljonkin apua muihinkin aivojen ongelmiin kuin vanhenemiseen, päätellen vaikutusmekanismeista, joita osassa viitteistäkin on tutkittu).

Terkuin,
Kristiina

Dietary Enrichment with Medium Chain Triglycerides (AC-1203) Elevates Polyunsaturated Fatty Acids in the Parietal Cortex of Aged Dogs: Implications for Treating Age-Related Cognitive Decline


Dietary supplementation with medium-chain TAG has long-lasting cognition-enhancing effects in aged dogs


Induction of ketosis may improve mitochondrial function and decrease steady-state amyloid-β precursor protein (APP) levels in the aged dog



*Nutritional or pharmacological activation of HCA2ameliorates neuroinflammation


Feeding Healthy Beagles Medium-Chain Triglycerides, Fish Oil, and Carnitine Offsets Age-Related Changes in Serum Fatty Acids and Carnitine Metabolites



Effects of diet and behavioral enrichment on free fatty acids in the aged canine brain


Effects of a ketogenic diet on ADHD-like behavior in dogs with idiopathic epilepsy

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

"Pelkään, että se joskus vielä puree multa naaman irti"

Otsikko ei onneksi ole omasta eikä läheisteni koiraelämästä, mutta ikävä kyllä ihan suora lainaus 1 1/2- vuotiaan Bernin emännän suusta. Koira on kahdesti joutunut nuorena toisen koiran hyökkäyskohteeksi ja agressio toisia koiria kohtaan on lisääntynyt iän myötä huolestuttaviin mittasuhteisiin. Tämä tarina/potilaskertomus oli esillä yhtenä eläinlääkäri/eläintenkouluttaja Kristiina Torpin seminaarista 13.-14.2. "Ongelmakäytöksen fysiologia ja sen hoito" Koirakoulu Visiossa.

Koirien käytösongelmien kokonaisvaltaiseen hoitoon kuuluu Kristiina Torpin mukaan; ympäristön muokkaaminen ja hallinta, käytösterapia, aktivointi ja virikkeistäminen, ravintolisät sekä lääkitys. Kristiina Torp vahvisti se mitä olen aina miettinyt;"koirat ajattelevat ja niillä on tunteita"

Yllä mainituin keinoin saivat apua myös Berni ja emäntänsä. Koiralla todettiin siirretty agressiivisuus ja ylireaktiivisuus. Puolitoista kuukautta hoidon aloituksesta koira on selkeästi rauhallisempi sisätiloissa ja kolme kuukautta hoidon aloituksesta tilanne selvästi rauhallisempi, koiran kanssa pystytään ulkoilemaan.

Olen ymmärtänyt, että agressiot ovat yhä useimmin syynä koirien lyhyeen elinikään. Niinpä on hienoa, että vaikeuksiin on saatavissa laadukasta apua ja tukea. Työtä tietysti täytyy tehdä myös koiran omistajan. Koirille voi myös opettaa muiden muassa syvähengitystä. Kesse nyt onkin aika lailla syvähengittäjä, mutta Pipulle ja Nopelle tekee varmasti syvähengitys hyvää.

Minä otin osaa kyseiseen seminaariin, koska halusin saada laajempaa näkemystä kyseisiin asioihin, mutta lisäksi halusin ottaa selvää voiko Nopen ajoittain liiallinen reaktiivisuus johtua siitä, että aorttastenoosi aiheuttaa verenpaineen laskua ja tätä kautta huimausta. Huimaus taas saattaa tehdä Nopelle epävarman olon. Kristiina Torp piti tätä hyvin mahdollisena. Noppehan ei ole tippaakaan agressiivinen vain reaktiivinen. Kokonaisvaltaisessa hoidossa mainitaan ympäristön muokkaaminen. Itsehän olen sitä jo tehnyt muuttamalla levottamasta kerrostalosta pyöräkellarin yläpuolelta rivarin päätyyn rauhallisemmalle alueelle.

Vanhempien koirien keskuudessa käytöshäiriöitä aiheuttaa monesti dementia. Hermosolujen suojeleminen vaikuttaa olevan sekä mahdollista, että tärkeää. Sillä käytösongelmat voivat aiheuttaa paljon vahinkoa. Aikaisemmin "vain" reaktiivinen koira voi tulla vanhemmiten agressiiviseksi.

Seminaarissa tuli hyvää oppia ravinnonmerkityksestä koiran psyykeen. Aloitin kaikille koirilleni kookosöljyn antamisen.Sain itse hyvän muistutuksen siitä, että Kesseä pitää huomioida enemmän. Kesse aloitti veteraaniyrttien nauttimisen päivittäin. Olen huomaavinani Kessessä pirteyden ja notkeuden lisääntymistä. Nyt mökilläkin Kesse ulkoilee aamulla aikaisemmin ja myöhemmin illalla kuin yleensä.

Pippu ja Noppe vääntävät karahkasta pellolla.

maanantai 4. tammikuuta 2016

NOPPE 7-VUOTTA!

Tänään täyttää Noppe Noppulainen 7- vuotta. Noppe on meidän vahti ja innokas harrastuskoira. Todella iloinen olen, että Nopella kolme vuotta sitten todettu aorttastenoosi ei ainakaan vielä ole aiheuttanut mitään vaivaa.
Juhlapäivän kunniaksi kaikki saivat kuivatut poronselkäluut.
Kyllä maistuu! Pippu vähän ihmettelee omaansa. Pippu alkoikin syödä luuta vasta, kun Kesse pakkoluovutti Pipun luun ja Pipulle jäi Kessen luu. Koirilla on koirien kujeet.

Tässä Pippu ja alunperin Kesse luu.
Pippu, luu ja vinkuva kissa. Annoin kissan joululahjaksi Pipulle ja Noppe sai vinkuvan valaan. Kesse sai pitkän karvaisen vinkuvan pötkylän. Ei mennyt aikaakaan, kun Noppe ja Pippu olivat suolistaneet Kessen pötkylän ja Kesse taas oli pakkoluovuttanut kissan ja valaan. Nyt Kesse on kaiken hereillä oloaikansa leikkinyt vinkuvalla kissalla vähän yli viikon. Aamulla, kun minulla kello soi, Kesse alkaa leikin välittömästi. Se on hurjaa menoa; välillä kissa laitetaan peiton alle, välillä koirien petiin. Sitten Kesse retuuttaa kyseisiä juttuja ympäriinsä ja kaikki paikat on hyrskyn myrskyn. Välillä Kesse tuo kissan minulle heitettäväksi. Tuo Kesse retuutus ei hajota mitään, mutta nyt Pippu on alkavat Kessen jälkeen ottamaan haltuunsa pedin/tyynyn yms. Ja se syö niitä! Siis tyynyliinoja, pedinpäällisiä jne. Joten nyt olen sitten joutunut laittamaan Kesselle rajat.

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE KOIRILLE, KOIRAIHMISILLE JA SELLAISEKSI HALUAVILLE!



tiistai 22. joulukuuta 2015

Koira(n) elämää

Sitä täällä tietysti vietetään ihan joka päivä, mutta viime viikonloppuna ehkä vähän vielä tavallista enemmän. Lauantaina olimme Nopen kanssa agilitykisoissa Vantaan Ojangossa. Keravan Agilityteamin kisoista tuloksena oli kaksi reipasta hyllyä. Eipä tietysti ihmekään, kun emme oikeastaan ole kolmeen kuukauteen päässeet treenaamaan agilityä, kun olemme odotelleet JAU;n uuden hallin valmistumista.

Lauantaina iltapäivällä kävimme Pipun kanssa jo toisen kerran tiineysultrassa toteamassa saman minkä jo ensimmäisellä kerralla näimme; ei tiineyttä. Kyllä harmittaa, mutta toisaalta seuratessani eläinlääkäriasemalla toimintaa; yhtä russelia oli vapaaksi päässyt iso koira purrut pahasti mahaan, toinen koira oli tikattavana loukattuaan jalkansa, lähtipä yksi koira viimeiselle matkalleenkin...se, että koira ei tiinehdy on kuitenkin pieni murhe.

Sunnuntaina olimme Nopen kanssa Hausjärvellä NoDo;n agikisoissa. A-agilityrata tuotti tuloksen, jossa oli paljon virheitä ja yliaikaa, sij. 10/22. B-rataan olin tyytyväinen. Vain muutama sekunti yliaikaa, vitonen keppien sisäänmenosta, joka oli todella vaikea. Nyt meidät on hyväksytty JAU;n virallisiksi jäseniksi ja pääsemme tammikuussa uuden uutukaiseen halliin treenaamaan. Tästä on hyvä jatkaa.

Tällä hetkellä on vähän paremmat ilmat eli on mukavampi tehdä pitkiä lenkkejä koirien kanssa. Emme kuitenkaan unohda lepäilyä.
Kesse nukkuu tyytyväisenä nojatuolissa.

Noppe toisen nojatuolin valtiaana.

Siirsin nämä nojatuolit ikkunan eteen ja nyt tuoleihin pääsystä käydään suorastaan kisaa. Tälläkin hetkellä yllä olevassa tuolissa nukkuu Pippu.

lauantai 7. marraskuuta 2015

Tunnustan...

Nythän on niin, että Kesse on saanut elämässään paljon koulutusta. Niin tottelevaisuus- kuin muutakin koulutusta. Noppekin on kouluttautunut kohtuullisesti. Mutta Pipun ulkotottis alkoi juuri tänään. Sain tuossa viikolla facen kautta koiran koulutushaasteen;" Tunti viikossa koirankoulutusta" Otin haasteen vastaan. Tänä aamuna suunnattiin Pipun kanssa Porvooseen pihistreffeille, joissa oli tosi mukavaa. Porvoosta tultua harjoittelimme Pipun kanssa seuraamista ja liikkeestä istumista. Pipun kanssa olemme kyllä aika paljon harjoitelleet luoksetuloa niin sisällä kuin ulkonakin. Samaten istumista on harjoiteltu. Agilityahan Pippu on treenannut toukokuun alusta lähtien. Nyt haasteen myötä laajennetaan vähän tottisskaalaa. Kävimme kesällä Pipun kanssa rotuyhdistyksen kuonokosketus- tutustumiskurssin. Nyt otetaan sekin taas ohjelmaan.
Pippu huilaa "iglussa"


Kun olin treenannut Pipun kanssa jonkun aikaa, vein Pipun kotiin ja lähdimme Nopen kanssa Ristarille treenaamaan agilitya; lähtöä, keppejä ja rataa. Eli nyt on "Tunti viikossa koirankoulutusta" kasassa 20 minuuttia.

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Kesäriennot ovat päättyneet...

Pipun kohdalla kesäriennot ovat olleet agilityntehotreenausta. Elo-/Syyskuussa olemme käyneet Pipun kanssa maanantaisin IHAH;n treeniryhmässä Kivikossa ja keskiviikkoiltaisin JAU;n treeniryhmässä Ristinummella. Edistystä on tapahtunut. Pipun hurja into haisteluun on tehnyt treeneistä haastavia. Sain kehitettyä omaa treenikäytöstäni ja nappaan Pipun aina syliini palkattuani sen suorituksen jälkeen. Viimeisellä treenikerralla kovan sateen jälkeen Kivikonkentän hajut veivät aina välillä Pippua, mutta saimme kuin saimmekin vikojen treenien 7 esteen sarjan tehtyä putkeen! Jee!
Pippu lokakuun auringossa.

Nopen kanssa olemme treenanneet agilityä Kivikossa vaativassa perjantai-illan ryhmässä, mutta uskoakseni olemme edistyneet vauhdikkaampien, mutta puhtaiden ratojen suorittamisessa. Sunnuntaina 27.9. suoritimme Nopen kanssa HAU;n agilitykisoissa Purina Areenalla kaksi Marjo Heinon rataa. AgiA-radalla melko hidasta menoa ja yksi virhe (neljänneksi viimeisessä hyppyesteessä keppi haisi niin, että Noppe ei meinannut voida olleenkaan hypätä. Löytyi lopulta yksi kohta kepistä, joka ei haissut niin pahalle ja Noppe pääsi esteen yli)  Sijoituimme toiselle tilalle. Hypäri B-radalla hylly, koska ampiainen häiritsi Nopen keppien suoritusta.
Noppe ja kakkostilaruusuke

Kesse ei ole agilityssä ollut sitten viime joulukuun. Kessen kroppa jumiutui agilitystä tosi pahasti ja eläinfyssarilla kesti pitkään saada Kesse kuntoon. Olimme molemmat; fyssari ja minä sitä mieltä, että Kessen on helpompi elää ilman agilityä. Viime perjantaina oli Nopen agilityryhmän kesän vika treenikerta ja Nopella vatsa kuralla. Kesse pääsi aksaamaan ja voi, että se nautti! Jo parkkipaikalle tultua Kesse tunsi paikan ja huusi minulle;"ulos, ulos, nopeasti ulos ja aksaamaan!" Lämmittelin Kesse moneen kertaan ja juuri ennen radalle lähtöä pidin koiraa koko ajan liikkeessä. Myös lämpöpaita auttoi osaltaan, että jumeja ei ainakaan vielä ole ollut. Meillä oli kisanomaiset treenit; yksi harjoituskerta ja pari "vetoa". Kesse oli ensi yli-innostunut ja höntyili, mutta viimeinen rata oli reipasta ja siistiä menoa.

Kesse nauttii kotisohvasta ja ajoittain hurjistakin sisäleikeistä. Kesse suostuu lähtemään pikku pikku lenkille vain kerran päivässä. Enkä ole sitä pakottanut lenkkeilemään. Vaikuttaa tietävän mitä tekee. Nivelet pysyvät liikkuvina lisäravinnolla. Kesse käy nauttimassa ulkoilmasta kotipihalla. Olen siitä iloinen, että nyt voin tarjota sille pihan, jossa se nuuskii ja tekee pieniä asioitaan.


Agilitreeneissä pidämme tälle hetkellä pientä taukoa. Odotamme JAU;n uuden hallin valmistumista ja minä kuntoutan jalkateriäni, jotka ovat kipuilleet pitkään. Nopen kanssa agikisailemme ennen vuoden vaihdetta vielä neljissä kisoissa.