Viime viikolla Pipulla oli maanantaina todella onnistuneet agilitytreenit. Kontaktitreenit alkoivat ja Pippu sai treenitauolla hajun ulkoa, haju nosti Pipun riistavietin nollasta sataan alta aika yksikön. Pippu haukkui/ulvoi/kiskoi ulos...kun Pippu oli rauhoittunut hieman, vein sen ulos haistelemaan hallin edustaa. Kun meidän toinen treenivuoromme alkoi Pipun kuono oli suuntautunut ulos ja mietin, että noinkohan se fokusoituu treeniin ollenkaan ja pidin ensin koiran remmissä, homma alkoi sujua, remmi oli maassa ja lopulta pystyin irrottamaan koko remmin, koska Pippu suuntautui niin loistavasti sekä treeniin, että minuun. Tunsin suurta iloa! Tänä iltana olimme taas treeneissä, jossa harjoiteltiin mm. esteen merkkausta ja kontakteja. Pipulla oli todella hyvä vauhti ja tarkkuus.Olin niin ylpeä Pipusta!
Viime viikon tiistai oli Nopen agilitypäivä. Noppe ei tällä hetkellä treenaa ryhmässä, mutta olin varannut meille hallin tunniksi. Teimme lähtötreeniä, keppejä, keinua sekä rataa. Lopuksi teimme vielä pientä rataa ulkona. Noppe osaa ja homma sujui. Noppe oli onnellisin tennarilämppäyksestä ja - jäähdyttelystä. Illallla matkasimme Nopen kanssa Hurtta Openiin, teimme kaksi rataa, yhden sisällä ja yhden ulkona, ei mainittavia tuloksia, kaksi pikkunättiä suoritusta. Aika selvää on, että Noppe on sisähalliaksaaja, Noppe liikkui kuin käsijarrupäällä sekä Hurtan erilaisella sisähallialustalla kuin ulkona hiekallakin, mutta Noppe oli niin mielissään kaksin olosta mamman kanssa ja tennarilämppäyksestä ja -jäähdyttelystä. Hyvä päivä Nopella.
Antoisinta minulle on kuitenkin arki korien kanssa. Aamuisin kaikki kolme heräävät riemulla, kun kelloni soi. Noppe & Pippu pomppivat ja pussailevat minua, Kesse hakee heti vinkuvan kissan ja heittelee sitä ympäriinsä ja pomppii sen perään, hautaa kissan, tonkii esiin...kaksi tuntia ja lopulta Kesse makaa söpösti pää kiinni kissassa.
Noppe on nyt ollut niin riemuissaan, että haastelee Pippua painiin. Pippu makaa sohvalla ja Noppe istuu vieressä tuijottamassa, pientä urinaa alkaa kuulua...kohta on painivääntö pystyssä.
Olen todella tyytyväinen, kun voin tarjota pihiksilleni ulkoilua pikku pihallani. Kaikki pihan omaavat tietävät miten pihakoira nauttii pihasta.
Yli 30- vuotta sain koirien kynsienleikkuun sujumaan vaikeuksienkin jälkeen mallikkaasti. Nyt olen Nopen ja Pipunkin kanssa ollut koko ajan vaikeuksissa. Tällä hetkellä olen yli vuoden olen kehittänyt ja hionut yksin leikkaamisen taitoa. Pikku hiljaa homma on alkanut toimia ja tänään oli niin siisti kynsien leikkaussessio! Iloa & Onnea!
