KESSE

Viime joulukuussa, kun Kesse steriloitiin, oli tarkoitus/toive, että toipumisajan jälkeen, on reipas, hoikka ja hormonaalisista rasitteista vapaa koira, joka voi harrastaa ympäri vuoden.

Toisin kävi. Kesse hoikistui hurjasti, mutta ei vaikuttanut olevan kunnossa. Pediltä nousu oli vaikeaa eivätkä normiulkoilut maittaneet. Pohdin fysioterapiaa/eläinlääkäriä. Lääkärissä käynti tulikin ajankohtaiseksi huhtikuussa, kun koira oli kosketusarka ja itkuinen. Diagnoosi; anaalirauhasen aiheuttama tukkeuma ja siitä johtuva oikean puolen jäykistymä sekä nielutulehdus. Antibioottia & tulehduskipulääkettä.

Tällöin varasin myös Kesselle ajan fysioterapeutti Tamara Merenvalta-Keskiseltä, jolta koirani ovat aikaisemminkin saaneet hyvää hoitoa. Tamara on hyvin suosittu, joten aika saatiin vasta 24.6. Tutkittuaan tällöin Kessen Tamara totesi, että hänen mielestään suurin osa Kessen nivelistä ovat tulehtuneet ja polvet ovat paksut. Tamara hoiti Kesseä kevyesti ja antoi kolmen eläinortopedin nimet.

Sain Kesselle ajan 15.7. Espoon eläinsairaalasta Jan Räihältä. Tutkittuaan Kessen Räihä arvioi Kessellä olevan immuunivälitteisen moniniveltulehduksen. Diagnoosin varmistamiseksi otettiin vielä nivelnestenäytteet, jotka lähetettiin ilmeisesti ulkomaille. Kesse sai kuitenkin diagnoosin mukaisen lääkityksen; kortisonia. Ensin 5 päivää annos, joka oli suhteessa sama kuin ihmisellä, jolla maksa on vaihdettu. Sitten lääkitys pienennettiin puoleen seuraavaksi viideksi päiväksi. Näin edeten lääkitys vähenee melko pieneksi ajan myötä. Mikäli oireet palaavat, lääkitys voidaan aina nostaa edelliselle tasolle. Laboratoriotulokset vahvistivat diagnoosin.

Ja todellakin oireet ovat parissa viikossa kadonneet! Polvet ovat ohentuneet, koira leikkii & pomppii kuin pikku pentu. Täällä maalla Kesse syö vadelmia suoraan puskasta vain takajaloilla seisten!

Itse arvelin, että agility kielletään, mutta ei. Jonkin aikaa vielä odotetaan ja Kesse syö lääkettä. Lääkärin mukaan nivelneste tulee taas juoksevaksi eikä agilitylle ole mitään estettä. Uinti on myös hyvää liikuntaa. Jonkin aikaa täytyy odottaa myös vuosirokotuksen kanssa, koska kortisoni laskee luontaista vastustuskykyä ja kortisonimäärän on näin suotavaa olla mahdollisimman alhaisella tasolla, kun rokotetaan.      

Mitä ovat autoimmuunisairaudet?
Ihmisillä esimerkiksi leukemia on autoimmuunisairaus. Elimistö hyökkää omia soluja vastaan. Syntyy tavallaan hylkimis/allerginen reaktio. Kessen tapauksessa lääkäri arvelee, että nivelet ovat tulleet "allergisiksi" nivelien proteiineille. Tälläinen voi olla myös ohimenevää eli saattaa olla, että lääkityksen tarve jossain vaiheessa loppuu. Sairaus on periytyvä, mutta vaatii aina laukaisevan tekijän. Kessellä sterilisaatio toimi laukaisevana tekijänä.

Pari kuvaa, jotka on tänään otettu. Kesse painelee menemään ja leikkii täysillä. Tai haluaisi leikkiä koko ajan, mutta meidän täytyy vielä jonkin verran toppuutella, koska Kesse kuitenkin on vasta toipilas.

Lopuksi kuva Pipusta 11 viikkoa.

Myös Heta vietti viikon täällä torpalla ennen kuin lähti Pihisten open showhun. Mutta neljän koiran präijäysviikosta lisää seuraavassa postauksessa.

PIPPU ON TULLUT KOTIIN!

Jo viime vuonna harkitsin pihakoiranpennun tuomista Ruotsista tai Tanskasta. Mutta kävikin tuuri ja saimme porukkaan hienon Hetan! Tänä keväänä ryhdyin taas aktiivisesti tutkimaan Tanskan ja Ruotsin rotuyhdistysten nettisivuja. Tanskasta en oikein päässyt perille, siihen tietysti vaikuttaa kielikin.

Ruotsin rotuyhdistyksen sivuilta löytyy selkeästi merkittynä niin syntyneet kuin odotuksen alla olevat pentueet ja kuin myös vanhempien terveystilanne. Tutkittuani sivuja löysin parikin mielenkiintoista pentuetta. Kiitos tässäkin kohdassa kasvatusmentorilleni! Itsekseni en varmasti olisi saanut riittävän ajoissa tulkittua tietoa. Sitten kirjoittelin parille kasvattajalle. Yhteys syntyi Pipun kasvattajan Maria Cronqvistin kanssa ja kirjoittelimme paljon kahden kuukauden ajan. Jo ensimmäisestä valokuvasta, jossa pentue oli lähes vastasyntyneenä, mielenkiintoni herätti juuri Pippu! Viikkojen kuluessa intoni vain kasvoi ja olin ikionnellinen, kun Maria pentujen tulevia omistajia valitessaan päätti, että me saamme Marängin/Pipun! Pipun emä Fika, Riddarens Balett ja isä Larsgårs Vido omaavat mielenkiintoisen sukutaulun; isän takana Adens-kennelin koiria ja melko kuuluisa Riddarens Copenhagen, emän taustalla paitsi Riddarens myös Skorpans koiria.

Selvitin mentoriltani saaman linkin kautta Eviran vaatimukset pennunmaahantuonnille ja välitin ne eteenpäin Ruotsiin. Hyvissä ajoin hankin lentoliput ja varasin pennulle paikan matkustamoon tulomatkalle. Ehdinkin saada haluamani lennon ennen ketään allergikkoa.

Maanantaina 8.7. lensin aamulla Göteborgiin, hyppäsin varaamaani vuokra-autoon ja ajoin 170 kilometriä etelään Eldsbergaan. En vuokrannut navigaattoriautoa, koska en ole sellaista koskaan käyttänyt. Tutkin ja printtasin ajo-ohjeet netistä. Niinpä ei ollut yllätys, että viimeisen vähän yli 10 kilometrin matkalla hukkasin kohteeni. Puhelinsoitolla asia selvisi; olin oikeassa suunnassa, sain ajo-ohjeet ja pian olinkin perillä. Cronqvistien EKOLUND- tila on suuri; paljon viljeltävää, hevosia, lampaita...Tapasin Pipun valloittavan emän Fikan ja 4 muuta pentua, jotka eivät vielä olleet suunnanneet uusiin koteihinsa.

Fika-emä, lempeä ja viisas katse silmissään.

Taustalla Pippu & sisarus, etualalla kaunis Fika.

Söimme maittavan lounaan Cronqvistien terassilla, selvitimme paperiasiat, Pippu "matkakassiin", pelkääjänpaikan jalkatilaan ja paluumatka alkoi. Pippu huusi aluksi kuin pieni porsas, mutta hiljeni nopeasti ja nukkui koko matkan kentälle. Kentällä koira autosta ja 2 minuttia ennen sovitun vuokra-ajan päättymistä (klo 16.00) löin autonavaimet tiskiin, koneemmekin lähtisi klo 17.05 eli liikoja aikoja ei ollut. Pippu oli kentällä tosi rauhallinen, pissasikin ulkonurtsille. Monet kanssamatkustajat ja virkailijat halusivat seurustella Pipun kanssa. Pikkasen Pippu itki turvatarkastusjonossa, mutta rauhoittui taas nopeasti. Vähän ennen lentokoneeseen menoa laitoin Pipun taas "matkakassiin". Koneessa Pippu nukkui koko matkan laukussa lattialla jalkojeni välissä. Koneen aloittaessa laskun alkoi "pikkupossuhuuto", mutta koneen laskeutuessa Pippu oli taas täydessä unessa eli varsin hyvä sopeutuja!

Kuten olin arvannutkin Kesse ja Noppe olivat iloisia minun saapumisestani, mutta selvästi harmissaan Pipusta. Nyt, kun viikko on mennyt tilanne alkaa tässä suhteessa muuttua. Noppe, joka alkuun ärisi Pipulle, on jo ottanut ison siskon roolia ja Kesse, joka ei alkuun ollut huomaavinaankaan Pippua, on alkanut pitää melko hurjia "esitelmiä" esim. aiheesta saako hänen lelujaan ottaa ja kuljetella ympäriinsä, mutta näistä lisää myöhemmin.

Pippu on suloinen, pirteä, ihana ja kotiutui nopeasti. Eli ajankäyttö tähän, melko rankka reissu ja taloudellinen satsaus todella kannattivat!

KIITOS MARIA!