lauantai 6. kesäkuuta 2015

Agilityä ja muuta puuhastelua

Koirat pääsevät ulkoilemaan pikkupihalla useamman kerran päivässä ja aina saadaan aikaan leikkirieha. Niin sisällä kuin ulkonakin tai sisältä ulos ja ulkoa sisään. Ulkoilumaastot ovat myös laajat. Yhden puolen päivän reissun teimme oikoradan, lahden väylän ja vanhan lahdentien toiselle puolelle, jonne pääsi mainiosti yli sillan ja läpi metsien. Alla pari kuvaa tältä reissulta.
Jyrki, Kesse, Noppe & Pippu Haarajoen Lemmenlaakson luonnonsuojelualueella Pelkohauta nimisen paikan portaikossa.
Maisema toiseen suuntaan.

 Kerran olemme olleet jo torpallakin ja siellä pihan keppileikit sekä metsälenkit ovat edelleen koirien suosiossa.

Kotona on sitten välillä mukava maata samettityynyllä niin kuin Noppe tässä alla.



Tai kysellä herkkujen tai lelunheiton perään kuten Pippu.






Paljon energiaa on laitettu kuitenkin kesäkauden agilitytreeneihin, jotka Pipun kohdalla ovat ensimmäiset. Vähän toista kuukautta on nyt treenattu kerran viikossa ja edistyminen on ollut huimaa. Pippu on alusta saakka ollut innostunut, mutta ensin huomio kiinnittyi paljon naapuriradalle tai hajuihin. Nyt fokus on aina tehtävässä treenissä. Esteissä sujuvat hyvin jo esim. kierrot ja viimeksi aloitettiin puomin kontakti ja senkin Pippu hiffasi kerralla! Olen niin ylpeä Pipusta! Nopen kanssa pääsimme huippukouluttajan Yltsin ryhmään. Todella vaativia ja haastavia ratoja, mutta olemme kehittyneet paljon tai siis minä olen. Noppehan on jo taitava/joustava aksaaja. Viimeksi treeneihin mennessä saman kouluttajan edellisen ryhmän nuori naisohjaaja ( lähtee piakkoin sm-kisoihin) sanoi radan olevan haasteita täynnä. Mietin, että miten me siitä selviämme. Olin miettinyt samaa jo ratasuunnitelmaa katsoessani, mutta yllätin itseni tekemällä varsin mainion radan! Vielä yhdet kerrat jäljellä ennen taukoa. Nopen kanssa suuntaamme heinäkuun agirotuun pihisjoukkueen kanssa. Jänskättää!

torstai 14. toukokuuta 2015

Leevi läks

Leevi muutti Hämeenlinnaan tai tarkemmin kuusi kilometriä keskustasta, maatilan koiraksi. Hyviä uutisia on jo kuulunut; Leevin on mainiosti kotiutunut, nukkuu yönsä ja touhuaa päivällä maatilan töissä.
Tässä tuorein kuva Leevistä. Kuva Maarit Paakkala.

Vielä ennen kuin Leevi muutti ja Heta lähti kotiinsa Muurameen meillä kävi vieraita; Hetan siskon Saran emäntä perheineen.



Yllä Kati Rossin ottamia kuvia meidän porukasta viime lauantailta.
Pikku Leevi 8 viikkoa. Kuva Kati Rossi.

Nyt olemme siis vain omalla porukalla keskittyen aika agilityyn ja lenkkeilyyn Järvenpään maastoissa. Pipun ryhmätreenit IHAH;n kentällä Kivikossa ovat maanantai-iltaisin. Kouluttajan sanoin;" Aika tykki!". Nopen treenit ovat perjantai-iltaisin aivan huippukouluttajan Yltsin ohjauksessa, jossa hierotaan ohjauksen rytmiä ja suuntaa tietysti tehden myös ratoja eli kivaa on tiedossa. Kuningatar Kesse hallitsee ja vallitsee kotioloissa viihtyen.


perjantai 24. huhtikuuta 2015

Beebo Leevi seikkailee

Beebolla on nyt ikää viisi viikkoa ja painoa puolitoista kiloa. Emän maito maistuu, mutta myös pentunappulat menevät. Poika painelee ympäri kämppää tyttöjen kanssa. Pippu leikkii sen kanssa kovasti ja antaa myös syödä kupistaan. Beebo syö myös Kessen ja Nopen kupista ihan suvereenisti kuin myös juo piimää Nopen kupista. Ainoa, joka ei anna kupistaan syödä on emä Heta. Heta myös muuten komentelee poikaansa vaikka tuo olisi ihan kiltistikin. Ihan niin kuin varmuuden vuoksi. Keskiviikkona Beebo oli suuressa seikkailussa; ihka ensimmäinen automatka, remppahommat Järvenpäässä, ulkoilua pikku pihalla sekä oman isän tapaaminen.
Remppatauolla.
Heta on kotioloissaan tottunut pihavalvontaan ja oli tyytyväinen päästessään postailemaan Beebon nukkuessa.
Vähänkös täällä pihalla auringonpaisteessa on hauskaa!
Remu oli hyvin kiinnostunut pojastaan.
Isä ja äiti touhuavat molemmat poikansa ympärillä.

Vähän yli kaksi viikkoa niin Heta lähtee kotiinsa ja Beebo eli Jangrunnel Aurelio Zen, tulevalta kutsumanimeltään Leevi omaansa.




 

perjantai 10. huhtikuuta 2015

BeBe kasvaa & kehittyy

BB (Black Beauty) eli nykyään kotoisammin BeBe kasvaa huimaa vauhtia sunnuntaina kolmiviikkoispunnituksessa painoa oli jo yli kilo. Yöt BeBe nukkuu emänsä kanssa pentuhuoneessa, mutta aina, kun olen kotona BeBe on olohuoneessa, loikoilee matrassilla tai tekee tutkimusmatkoja. Tänään alkoi BeBellä paitsi jauhelihan syönti myös madotus. Madotus alkoi myös kaikilla muillakin.  Nopella olikin viime viikolla äkkirokotus, kun huomasin, että rokotus menossa vanhaksi ja agilitykisat edessä tulevana sunnuntaina.
Muutenkin tapahtumia riittää; sain ystävältä ja työtoverilta Tarjalta koirille tuliaisiksi säkillisen pehmoleluja. Kiitos niistä! 
 Kesse ilakoi uuden vinkusammakon kanssa. Pippu kylläkin poisti vinkuosan jo samana päivänä.
 Nopen käsittelyssä kyytiä saa jellona
 Puntarilla yli kilo söpöä koiraa.
 Beben ensimmäinen visiitti olkkariin. Pippu kiinnostui heti
 Kuvia maanantailta


 Tässä BeBestä ihan tuore kuva.
Pippu on BeBelle ihan ykköshoitaja. Kesse kävi yhden kerran katsomassa ja totesi, että eipä juuri kiinnosta. Noppe sentään tarkistaa BeBen aina, kun se tuodaan olkkariin

Tälläkin hetkellä Heta makaa minun kainalossani ja Pippu Beben vieressä. Hetan on jo selvästi ryhtynyt ottamaan etäisyyttä.
Maailma on avoinna. Beben uusi koti on Hämeenlinnassa maatilalle ja kutsumanimekseen tulee Leevi.

perjantai 20. maaliskuuta 2015

ENPÄ ARVANNUT,

että ajatukseni aloittaa kenneltoimintani mahdollisimman lähellä Viikin eläinsairaalaa tulisi heti miten käytäntöön. Jos jotain menee pieleen, niin pääsee avun piiriin kymmenessä minuutissa.

Sunnuntaina 15.3.(juurikin 63 päivää ensimmäisestä astutuksesta) Hetalla alkoivat poltot klo 17.00. Ensimmäisenä klo 17.25 tuli punertava pyöreä pallo, joka muuttui maksapalan näköiseksi. Sen Heta söi. Soitin Viikkiin ekan kerran. Suosittelivat seuraamaan tilannetta. Soitin myös mentorille, joka arveli maksalätkän olleen istukka ja kaima suositteli olemaan yhteydessä Viikkiin uudemman kerran. Soitinkin sinne, kun seuraavaksi tuli kalvoja. Suosittelivat kävelyttämään koiraa ja voi sitä sairaalaankin tulla jos siltä tuntuu. Minä kävelytin, tuli vihreää ja silloin päätin, että nyt lähdemme.

Viikissä Heta ultrattiin; kaksi pentua, joista toisella hiekot äänet. Puhetta oli jo silloin keisarinleikkauksesta, mutta minun toivomuksestani yritettiin vielä luomusti. Tosin kolme kertaa Heta sai Oksitosiinia, polttostimulaatiota ja hierontaa. Ei auttanut. Keisarinleikkaus suorittettiin klo 23.15. Kaksi pentua, kaunis vaalea narttu, jolla vaikea huuli/kitalakihalkio ja heikot elintoiminnot. Päästimme pennun pois. Ainokaiseksi jäi uros Pentu Ponteva, Black Beauty eli kotoisasti BB.

Heta on toipunut leikkauksesta hyvin ja hoitaa ainokaistaan tarmokkaasti työhuoneemme rauhassa. Imettää ja putsaa poikaansa. Pelmuttaa vällyjä niin, että välillä joutuu itkemään pennun hukkumista. Onneksi esim. Kesse ilmoittaa minulle, että Heta tarvitsee apua, jos en itse kuule. BB on hyvin nostanut painoaan. Mikäs on nostaessa, kun maitomonopoli!



Tuoreimmat kuvat pentusesta tältä aamulta.
 
KIITOS KAIMALLE/MENTORILLE TAAS KERRAN! OLET KULLANARVOINEN!

P.S. KUVANA UUSI VAAKA, HUOLESTUNUT MAMMA JA PÄIVÄN PAINO, JOKA ON 296g
.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Elämää (villi)eläinlaumassa

Kaksi koiraa muodostaa jonkinlaisen lauman, jossa hierarkiakysymyksiä joudutaan käsittelemään. Kolme koiraa rakentaa jo arvojärjestyksen, joka tarvitsee ohjailua. Entäs, kun laumaan tuodaan neljäs koira, tuttu kylläkin.

Heta on nyt ollut meillä puolitoista viikkoa. Heta asettautui luontevasti taloksi; nukkuu tyynypäässä ylimpänä, syö parhaimpia herkkuja...Heta on lungi koira, mutta ei tuosta nukkumapaikasta tingi. Kesse ja Noppe sen tietävät entuudestaan. Noppe meinasi yhtenä iltana asettua nukkumaan mennessä tyynypäähän, Heta työntyi notkeasti & päättäväisesti Nopen jalkojen välistä "omalla paikalleen". Noppe asettui ihan suosiolla keskikohdille sänkyä. Hetan tultua pari päivää meni ihan mukavasti sitten Pippu alkoi tuntea paikkansa uhatuksi ja päätti nousta asteikossa vähän ylemmäs, että ei jää ihan "toteemin" alimmaiseksi. Pippu alkoi haastaa ja tapella Nopen kanssa ihan raivopäisenä. Noppe tappeli myös hampaat irvessä, mutta ei tehnyt reikiä Pippuun. Pippu taas rei'itti Noppea. Viime viikon keskiviikon agitreeneissä huomasin Nopessa verijälkiä korvissa ja verta silmäkulmassa. Treeneistä tultua saunoimme ja ensi kertaa koko Nopen kuuden vuoden aikana huomasin Kessen hoitavan tytärtään; Kesse nuoli huolella löylyssä Nopen rei'itetyn korvan. Eli ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Noppe oli onnessaan eikä korvakaan tulehtunut. Torstaina Pippu puraisi Noppea tassuun ja verta tuli...    

Aika nopeastihan sitä huomasi mitkä ovat kuumottavimmat kohdat; kun kaksi koiraa tulee ulkoa ja toiset kaksi lähtee ulos. Eteisessä voi tarrata kiinni. Ratkaisu toinen koira kylppäriin/työhuoneeseen, niin etteivät kohtaa. Ruokailu; Heta nyt syökin herkkujaan rauhassa vessassa ja Pipun laitoin hurjempina aikoina työhuoneeseen syömään. Muutenkin aina räyhän alkaessa toinen työhuoneeseen jäähyllä. Joskus päästin koiran liian aikaisin pois ja räyhä alkoi taas; takaisin jäähylle. Nyt näillä toimilla ja omaa pelisilmää kehittämällä tilanteet ovat rauhoittuneet. Äsken tosin kuumeni, kun kynsiä leikattiin. Pippu kylppäriin ja ulos vasta, kun on hiljentynyt ja muiden kynnet on leikattu. Nyt on muuten pärjätty pikkasen ääntä korottamalla, kun lämpö alkaa nousta. Oppia ikä kaikki! Kesse on oma hassu itsensä rähjätilanteissa. Se heittäytyy tappelevan kaksikon päälle pompsimaan ja haukkuu mureasti rauhallisella tempolla ikäänkuin kannustaakseen; " Hyvä tytöt, antaa mennä vaan!"

Valmistelut Hetan lisääntymiseen ovat pitkällä. Pesä valmistui sunnuntaina. Ja kaikenlaisia tarvikkeita olen myös keräillyt "synnytyshuoneeseen".
Heta tutustuu uuteen pesäänsä.
Heta ja massu. Heta on voinut tosi hyvin, ruoka maistuu eikä ole onneksi ollut pahoinvointia tai muuta. Yhtä yönä heräsin, kun Heta läähätti vieressäni ja mietin, että nytkö pitää nousta? Hetalle olikin vain kuuma ja läähätys lakkasi, kun siirtyi pikkasen ihmisen kyljestä. Muistelin, että niinhän se oli itselläkin, kun oli "lämpöpatteri" vatsassa tuli ajoittain hyvinkin kuuma!
Toistaiseksi Heta viihtyy vielä parhaiten meidän sängyssämme.






maanantai 2. maaliskuuta 2015

KOIRA(N)ELÄMÄÄ

Sitähän eletään täällä oikein laajalla rintamalla. Harvoin on koko nelikko yhdessä koolla. Tammikuun alussa, kun Heta oli meillä Remun kanssa riiastelemassa, Kesse & Pippu olivat pojan perheessä. Nyt ovat kaikki täällä!
Tässä he ovat; Pippu, Heta, Kesse & Noppe
Heta on 50 vrk tiineenä. Sitä ei kyllä uskoisi mahan koosta. Mutta ultrattu on.
Ehkä tästä kuvasta vähän paremmin näkyy. Hetahan on normioloissa super hoikka.Tässä on masu pikkasen pyöristynyt.

Lauantaina 28. päivä osallistuimme Nopen kanssa City-Belgien agilitykisoihin Vuokkosilla. Agility A-radalla 0- ratavirhettä, yliaikaa 7 sekuntia (mikä jo on meille vähän) sij. 5/9. Agility B-rata. 0-ratavirhettä, yliaikaa 0,47 sekuntia sij, 2/12!
Tässä poseeraamme Nopen kanssa keskellä kisan tuomarin Kari Jalosen ja kahden shelttikoirakon välissä B- radan palkintojen jaossa. Kuva Emmi Id.
Heti kotiin tultua Kesse- emä otti tyttärensä palkinnon ja on sitä vuoroon Pipun kanssa retuuttanut. Noppe kylläkin luovutti rotan ihan suosiolla ja kävi kisapäivän jälkeen huilaamaan. Tänään on Noppekin vähän jaksanut leikkiä tällä hauskalla Skinnerillä, jossa tyhjä pullo ratisee kivasti sisällä. Ensin olin vähän ihmeissäni, että mikäs tämä on.

Kessen jumit on saatu yhdessä fyssari Nina Sorvarin kanssa pois. Kesse on laihtunut huisisti kurkku/nappula/vesi- dieetillä ja syö B-vitamiinia & magnesiumia. Todettiin kuitenkin yhdessä fyssarin kanssa, että agilityssä Kesse taas jumuituisi, joten Kesse on nyt jäänyt agilitystä eläkkeelle.
Mutta niin kuin kuvasta näkyy nauttii suuresti leluleikeistä!

Noppe jatkaa agilitytreenausta vaikka on taas pitkä kisatauko edessä. Minä aion keskittyä koiranpentuihin enkä siksi kisaile. Pipun ilmoitan myös kesäksi agilityryhmään. Katsotaan minkälainen agikoira siitä tulee?!

P.S. Kessellä on kyllä aistit ja vaistot ihan omaa luokkaansa. Kuin olisi lukenut yllekirjoitetun agilityeläköitymisen, Kesse kävi viime iltayöstä kaivamassa agilityrepusta agilitynpalkkiolelunsa vinkuvan nyrkkeilykissan! Kesse on sitä aina himoinnut, mutta tiennyt, että sitä ei käytetä kuin aksassa. Nyt ei ole laskenut lelua suustaan lainkaan muuta kuin tuodakseen sitä heittättäväksi.