HETA KÄVI KYLÄSSÄ!

Joulun aika on ollut taas surullisten ja iloisten tapahtumien vaihtelua, niin kuin elämä yleensäkin. Joulumieltä ovat laskeneet; joulun alusviikolla tullut tieto rakkaan ihmisen poismenosta kuin myös Kesselle 19.12. tehdyn sterilisaation haavanyläpuolinen tulehdus. Minulla itselläni alkoi jouluaattona kaikkien aikojen flunssa. Olen tähän mennessä niistänyt neljä rullaa vessapaperia ja nyt on alkanut yskä...Hyviäkin asioita tapahtuu, ihana ensimmäinen lapsenlapsemme vietti vanhempineen joulupäivää kanssamme. Kessen haavanyläpuolinen tulehdus on parempaan päin. Uuttera haavan suihkutus vedellä ja puhdistus betadine-liuoksella tuottaa tulosta. Nyt täytyy vain malttaa pitää Kesse leikkimättä yhteensä pari viikkoa ja agilitytaukoa tulee  kuukausi, jonka jälkeen aloitetaan rauhassa matalilla esteillä.

Eilen oli suuri ilon aihe; meillä vieraili Heta! Kiitos vielä Mirvalle, kun ajelit Keski-Suomesta Helsinkiin! Heta on vilkas, ulospäinsuuntautunut, suloinen 4 1/2 kuukauden ikäinen pusuttelija. Niin kuin kaikki pihakoiria kuvaavat tietävät on eläväisistä koirista ajoittain vaikea saada kuvia. Alla kuitenkin muutamia otoksia mukavasti kehittyvästä Hetasta.

Kesse haluaa tietää;"Miksi tuo pieni tyyppi syö "minun" kinkkuani?" Käytimme siis kinkkua Hetan poseeraukseen eikä se ymmärrettävästi ollut Kessen mieleen...

Heta sivulta.

Heta edestä.

Hetan pää tarkemmin.

Heta melkein paikallaan, mutta ah, niin söpönä!

Heta & Noppe

JOULUTERVEHDYS!

Marin ja Nooan haaste

Jo yli kuukausi sitten saimme Marilta ja Nooalta haasteen, joka alkuperäisesti kuului näin; “Ohjeet haastetuille: Jokaisen haastetun tulee vastata niihin 11 kysymykseen, jotka haastaja on esittänyt ja postata ne blogissaan. Valitse sitten 11 uutta haastateltavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä, joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait haasteen.”.
Nyt on tullut aika vastata siihen:


1. Onko koirallasi tiukka kuri vai onko sillä samat tai lähes samat oikeudet kuin muillakin perheenjäsenillä?

Koirilla on ja ei ole tiukka kuri. Sisällä kotona koirilla on paljon vapauksia; omat nojatuolit, yhteiset sohvat muiden kanssa, nukkuvat sängyssä, istuvat ruokapöydän tuoleissa…, mutta eivät syö ruokapöydässä eivätkä syö ruokaansa ennen kuin lupa on annettu, paiskaavat ylävitoset aina, kun saavat jotain esim. purutikut, eivät poistu eteisestä ulkoilulta tultua ennen kuin on annettu lupa jne.. Ulkona kuri on toisenlainen; ”normiulkoilulla” koirat kiertävät lähipuiston eikä se sisällä yleensä kummempaa hötkyilyä, kävelytysvyölenkillä mennään ”suoraan”, ”oikealle”, ”vasemmalle” eli olen opettanut koirille termit, joita noudatetaan ja vapaana ollessa tullaan kutsusta luokse. Aina välillä tulee tarpeen opettaa koirille jotain uutta/tarkentaa jo opittua; asia opetetaan ja sitten aina samalla tavalla toistamalla opittu hierotaan rutiiniksi.  
 
2. Puetko koirasi vaatteisiin? Jos puet niin miksi?

Puen koirat sään mukaan; sateella sadetakit, kovalla pakkasella toppamanttelit. Kesse ja Noppe eivät ole kovia palelemaan, joten pikku pakkasilla ulkoillessa ei vielä käytetä vaatetusta. Villapaidat ovat koirilla yleensä käytössä keväällä ja syksyllä torpalla sisällä, jolloin siellä on melko viileä.
 
3. Talutushihna vai flexi? Miksi?

Sekä että. Yleensä ”normiulkoilulla” flexi, jotta koirat saavat liikkua lyhyessä ajassa runsaammin kuin ihminen. Kävelytysvyölenkeillä ehdottomasti hihnat ja hihnat myös harrastuksissa/autoillessa.  Vaihtelua on myös pannoissa, välillä puolikiristävät ja esim. kävelytysvyölenkeillä aina valjaat.
 
4. Jos ostat kaupasta itsellesi herkkuja, ostatko niitä tasapuolisuuden nimissä myös koirallesi?

En, herkkuja ostan vain itselleni.
 
5. Mitä epäkoiramaista harrastat koirasi kanssa?

Saunomista molempien koirien kanssa ja kylmässä vedessä uintia Kessen kansa, nämä siis eri aikaan ei peräkkäin. Nopen kanssa katsotaan televisiota. Noppe katsoo yleensä luonto-ohjelmat alusta loppuun ja viime viikolla Noppe katsoi lähes alusta loppuun satuelokuvan ”Nanny McPhee”.
 
6. Mistä asiasta olet koirassasi erityisen ylpeä?

Monistakin asioista; niiden oppimisnopeudesta, agilitytaidoista, eivät hauku ulkona vaikka olisi haukkuvia koiria molemmin puolin…
 
7. Onko koiraharrastus sinulle välineurheilua?

Ei ole. On vain tärkeää, että koirilla on laadukkaat/kestävät ”vermeet” erilaisiin tilanteisiin. Sama tietysti koskee ihmistä, koska on esim. ulkoiltava ihan kaikilla keleillä!
 
8. Puhutko koirastasi usein sellaiseen sävyyn, että vastapuoli luulee sinun puhuvan lapsestasi?

Ei. Puhun koiristani paljon, mutta kyllä puheestani aina tulee ilmi, että puhun koiristani.
 
9. Tuntuuko sinusta joskus, että koirasi ei ole koira vaan joku muu ötökkä?

Ei. Koirat ovat koiria, vaikka pihiksilläni on paljon esim. kissamaisia toimintatapoja ja ääniä.
     
10. Keikuttaako koirasi päätään, kun juttelet sille? Miltä se sinusta tuntuu tai mitä ajattelet siitä

Eivät useinkaan keikuta, vain silloin keikutttavat, kun eivät ymmärrä mitä/mistä minä puhun niille. Äsken juuri luin niille ääneen venäjää ja silloin päät keikkuivat. Puhun koirilleni yleensäkin paljon ja ne kuuntelevat tarkkaan, mutta päät suorassa.

11. Kolme adjektiivia, jotka kuvaavat parhaiten koiraasi.

Kesse; viisas-kaunis-sympaattinen

Noppe; rakastava- iloinen- suloinen

En toimi alkuperäisten ohjeiden mukaan vaan laitan haasteen eteenpäin kolmeen kohteeseen;1) Maikille, Armille ja Kertulle 2) Nannalle & Otolle 3) pihakoira Sagalle & kumppaneille. Kysymykset ovat niin hyvät, että turha niitä on muuttaa eli näillä mennään!
Kysymykset haastetuille:

1. Onko koirallasi tiukka kuri vai onko sillä samat tai lähes samat oikeudet kuin muillakin perheenjäsenillä?
 
2. Puetko koirasi vaatteisiin? Jos puet niin miksi?
 
3. Talutushihna vai flexi? Miksi?
 
4. Jos ostat kaupasta itsellesi herkkuja, ostatko niitä tasapuolisuuden nimissä myös koirallesi?
 
5. Mitä epäkoiramaista harrastat koirasi kanssa?
 
6. Mistä asiasta olet koirassasi erityisen ylpeä?
 
7. Onko koiraharrastus sinulle välineurheilua?
 
8. Puhutko koirastasi usein sellaiseen sävyyn, että vastapuoli luulee sinun puhuvan lapsestasi?
 
9. Tuntuuko sinusta joskus, että koirasi ei ole koira vaan joku muu ötökkä?
     
10. Keikuttaako koirasi päätään, kun juttelet sille? Miltä se sinusta tuntuu tai mitä ajattelet siitä

11. Kolme adjektiivia, jotka kuvaavat parhaiten koiraasi. 

Koiranravinnosta, koirankoulutuksesta...

Olen jo aikaisemmin kirjoittanut Kessen lisääntyneestä agilityvauhdista ja osittain se johtuu varmasti Kessen "dieetistä". Kessen rokotuspaino kesäkuussa oli melko huikeat 10,9 kiloa. Kesse sai kesän ajan pitää painonsa, koska Kessen oli toive tiinehtyä, mutta toisin kävi. Nyt Kesse on pari kuukautta syönyt puoliksi Acanan Small Breediä ja puoliksi Acanan Fit & Lightia. Puoli kuppia kumpaakin jaettuna kahdelle aterialle. En ole Kesseä punninnut, mutta selkeästi on lantio kaventunut eikä alaselkä näytä enää pieneltä kahvipöydältä. Arvelisin agilityn olevan paitsi vauhdikkaampaa myös turvallisempaa & vähemmän niveliä rasittavaa kevyemmällä painolla. Kesse on aivan hulluna agilityyn. Toissa iltana treeneissä ei olisi taaskaan malttanut odottaa, kun pääsee "radalle". Ohjaajamme sanoikin koirieni olevan niin vauhdikkaita ja taitavia, että seuraavaksi lisätään minun vauhtiani. Mielestäni painelin maanantainakin kovaa ja itseni hikimäräksi!

Minua häiritsi tuossa loppukesästä ja alkusyksystä pari isoa koiraa, jotka usein pompahtivat jostain keskelle Kessen kepin ja Nopen frisbeen hakua. No, niin kuin olen kirjoittanut Kesse ja Noppe juoksevat tuossa lähipuistossa. Hommahan perustuu siihen, että ne on sidottu minuun "näkymättömällä langalla" ja tarjoan teholiikuntaa usein ajanpuutteen takia tuossa lähellä. Toinen isoista koirista on bernhardilainen, joka jostain syystä ulkoilee lähes aina vapaana ja mikäs siinä jos koira pysyisi hallussa, mutta se saattaa ampaista sellaisen sadankin metrin matkan keskellemme. Kerran sitten sanoin emännälleen, että koiraa voi pitää vapaana vain jos se on hallinnassa. Emäntä:" Se on niin kiltti"..."koira on laumaeläin" ja "muut koirien ulkoiluttajat ovat niin mukavia". Minä:" Vaikka olisi kuinka kiltti niin se häiritsee ja me emme ole sen laumaa". Bernhardilainen kävi sen verran Kessen iholle, että Kesse loksautti sille kerran;"Perkele!". Tähän omistaja sanoi, että minä olen korvausvelvollinen, jos minun koirani puree. En viitsinyt sanoa, että Kesse ei ole tähän mennessä purrut ketään ja tuskin nytkään aloittaa. Parempi jos Berhardilaisen emäntä on siinä luulossa, että Kesse on agressiivinen. Tästä episodista varmaan sana kiiri, koska monet pienien koirien omistajat, joita en tunne alkoivat tervehtiä minua ystävällisesti. Eli yleensähän tälläiset asiat vaivaavat koko alueen koirayhteisöä.

Toinen pompahtelija oli nuori Tanskandogi, kiltti, mutta valtavan iso. Sen isäntä kuitenkin aina pyyteli anteeksi ja vei koiraansa pois. Me siirryimme kuitenkin vähäksi aikaa kiertämään Mustikkamaata, jonka upeilla rannoilla Kesse & Noppe pääsivät kävelytysvyölenkin lomassa kirmaamaan. Yhtenä aamuna rannalla vastaan tuli valkoinen, kiharakarvainen, matalahko koira (rotua en tuntenut). Me jatkoimme matkaa ja koira, joka oli menossa toiseen suuntaan, liittyikin meidän ryhmäämme. Vasta hetken päästä, kun koiran emäntä oli aikansa huudellut Sisua, tajusin, että hänhän ei saakaan koiraansa kiinni. Emäntä sanoikin, että koira on nyt kaksivuotias ja eikä tullut alussa opettettua sille luoksetuloa. Mietin mielessäni, että miten koiraa voi ollenkaan pitää vapaana, jos sitä ei ole koulutettu luoksetuloon ja toisena tietenkin tuo ikähomma. Sanoin Sisun emännälle, että urbaania legandaa on lause:"Vanha koira ei opi uusia temppuja", koirat oppivat ihan viime metreille asti. Annoin muutamia vinkkejä namujen käytöstä koulutuksessa ja sitten otin Sisun namulla kiinni tai siis minä palkkasin ja emäntä sai kiinni.

Vielä "vanhoista koirista & tempuista". Selkäni on ajoittain kipeä ja jäykkä, niinpä olen tänä syksynä opettanut Kessen (5 v.) & Nopen (3 v.) hyppäämään vuorotellen eteisen penkille "releiden" laittoon. Paljon helpompi pistää koiralle esim. sadetakkia ja valjaita, kun koira on vähän korkeammalla.

HEHKUTUSTA!

Välillä ihmisen elämä on haasteellista/raskasta niin työssä kuin yksityisissäkin ihmisuhteissa...Mutta ainakin minulle Kesse ja Noppe tarjoavat sellaisen lohdun ja ilon, että niiden voimalla jaksan eteenpäin! Kesse ja Noppe ovat aina valmiina leikkiin, ulkoilemaan, saunomaan, seurustelemaan muuten vaan...Mikä riemu on aina vastassa ulko-ovella tuli sitten roskista viemästä tai myöhäisen iltavuoron jälkeen!

Helsingin Mustikkamaa Korkeasaaren vieressä on mainio kävellä ympäri koirienkävelytysvyön kanssa. Tietysti mentiin joitain pätkiä myös ihan hiekkarantaa pitkin.

 Keppiä tuodaan minulle usein "stereona". Koirat nauttivat saadessaan painella pitkin rantaa.

Riemulla ei useinkaan ole rajoja!

Pihisten facebooksivuilla on kirjoiteltu monistakin asioista, mutta tässä pari minulle mieleenjäänyttä; pihisten karvanlähtö ja miten/mitkä lelut kestäisivät pihiksillä.

Vasemman puoleinen karvakasa on Nopesta  ja oikean puoleinen Kessestä. Tälläinen tulos saatiin furminaattorilla, jota minä kutsun "skrapaksi". Se, kun on melko tehokas raastin, mutta meillä molemmat koirat tykkäävät!

Tässä vielä Kesse ja karvakasansa. Kesse nauttii kaikesta "hoidosta"; pyyhkeellä pyyhkimisestä, kynsien leikkuussa se heittäytyy sohvan nurkkaan ja sulkee silmänsä. Kesse myös odottaa, että hoidoissa tarjotaan riittävä määrä virvokkeita eli namuja. Kesse on aina sitä mieltä niin tässäkin kuvassa, että namuja ei koskaan ole tarpeeksi tarjolla!

Tässä lelu; Kong Wubba, joka tulevana keväänä täyttää neljä vuotta! Melko kärsineen näköinen, koska on päivittäin käytössä; Noppe yksikseen paiskoo sitä lattiaan ja heittelee ympäriinsä, yhdessä koirat repivät ja raastavat sitä vaikkapa niin, että toinen on sohvalla ja toinen lattialla. Lisäksi Wubassa on jäljellä vielä "vinkuva osa", jota Kesse soittelee silloin tällöin!

Olimme mukana myös viimeisillä pääkaupunkiseudun pihistreffeillä. Tässä Kesse nuorison kanssa.

Lokakuun alussa alkoi agiyhdistyksemme sisätreenikausi. Me treenaamme hallissa Malmilla maanantaisin klo 20.30- 21.30 molempien kanssa samassa jatko 1-ryhmässä. Jos päättyi meiltä kesäkausi hyvissä merkeissä, on myös talvikausi alkanut mainiosti. Kesse on treeneissä ihan liekeissä, suorastaan "hinkuu" aina esteille. Kessen vauhti on kova ja hypyt todella korkeita! Minähän en tahdo pysyä mukana. Eilen oli varsin vaativa "jatkuvien" valssien esterata ja välillä otettiin putkista vauhtia. Hiki tuli, mutta treeni oli tosi hyvää. Noppe antaa minulle enemmän pyörimisaikaa ja meidän "valssimme" sujuivatkin suht sulavasti. Sivupisteenä olivat kepit, jotka alkavat Kessellä olla jo varsin hyvin hallussa ja Nopenkin kanssa edistymme hyvää vauhtia. Kyllä oli taas hyvä mieli, kun eilen illalla kotiin ajelimme! 

NYT EN MALTA ENÄÄ...

NYBYGÅRDS XBOX XENA eli HETA, synt. 19.8.2012
emä FI MVA INGEBORG, isä NYBYGÅRDS NOJSIGA NOA

Heta on Kennel Jangrunnelin ihka ensimmäinen sijoitusnarttu ja lähtee tänä iltana kasvattajan luota kotiinsa Muurameen Mirvan ja Sylvi- pihiksen (Dandinas- koira) luo.

Meillä on kaksi erinomaista Yacatis-koiraa, joiden linja tulee tietysti kauempaa, mutta alkaa Suomessa Yacatis-kennelin kantanartusta Nellistä ( Leonberget'z Fantasy for Yacatis), Kessen emä Minttu (Yacatis Citronella) on Yacatiksen menestyksekkäästä & hyviä jälkeläisiäkin tuoneesta C- pentueesta, Nopen isä (Aagerups Dunder) on edistänyt linjaa niin, että jalostustarkastuksessa tarkastaja sanoi suullisesti Nopen miellyttävän häntä enemmän vaikka erinomainen koira Kessekin on. Ensi keväänä Noppe sitten jatkaa tästä...

Olen kuitenkin jo jonkin aikaa halunnut uutta verta/toista linjaa edellä mainitun rinnalle, jotta olisi mahdolllista tehdä pienimuotoista, mutta hyvää jalostustyötä. Suunnittelin jo koirantuontia pohjoismaista, mutta en epäröinyt hetkeäkään, kun tarjoitui mahdollisuus saada mahdolliseen jalostuskäyttöön rotuunotetun Ingerborgin lupaava & innostava jälkeläinen! Aika näyttää miten Heta kehittyy, mutta jäämme mielenkiinnolla odottamaan! Tästä lähtien kerron siis blogissamme ja kennelsivuillamme Kessen ja Nopen lisäksi Hetasta. Nybygårdsin blogista http://nybygards.blogspot.fi/ löytyy Hetasta tietoa ja parempia kuvia (ihanan kaunis väri tulee paremmin esiin) kuin myös tarinaa Ingeborgin rotuunoton mutkaisesta tiestä.

Agilityä...

Agilityn kesäkausi päättyi meillä IHAH ry:ssä viime viikolla ja tänään alkaa talvi/sisäkausi. Mutta vielä viime viikkoon.
Maanantaina teimme Nopen ryhmässä rataa, jossa oli erilaisia hyppy/putkiyhdistelmiä. Keli oli märkä ja pimeä (toki kentällä on valo). Meidän ryhmässämme on koiria, jotka ovat kesän aikana treenautuneet kisakuntoon ja ne tekivät rataa kuin ohjukset. Sitten oli toista laitaa edustavia koiria; putket olivat mustia, märkiä... eli ei menty yhteenkään putkeen. Noppe edusti hyvää keskikastia; aluksi minä vähän törmäilin koiran eteen jne. Mutta Noppe teki hyvän suht nopean radan suorittaen kaikki esteet. Olin tyytyväinen, Noppehan on varsinaisesti harrastanut lajia vasta vuoden verran. Tietysti monet koirat treenautuvat vuodessa vaikkapa kisakuntoon, mutta niillä on "pätevämmät" ohjaajat.
Keskiviikkona Kessen ryhmässä oli myös rata; alla oleva tämän vuoden 2012 Agilityn MM-kisojen harjoitusrata.Kisat pidetään tällä viikolla Tsekeissä, mutta harjoitusrata julkaistiin viime viikolla. Radalla ovat mukana kaikki agilityesteet; rata alkaa oikeasta alanurkasta 1. hyppy, 2.kepit, 3. putki, 4. pöytä, 5.Pituus, 6. A-este, 7. hyppy (vasen alanurkka) 8. Puomi, 9. Hyppy, 10. Keinu, 11. Putki, 12. Rengas, 13. Hyppy, 14. Pussi, 15. A-este, 16. Muuri, 17. Hyppy. Tähän järjestykseen loistava ohjaajamme Eilan meille radan laati.
Meillähän olikin Kessen kanssa sellainen ilottelu; nopeaa, tarkkaa, virheetöntä! Tämä siis Kesseltä, minäkin selvisin melko pienin virhein ja olin niin nopea kuin pystyin! Aivan mahtavaa! Onneksi tuli lähdettyä vaikka ensin mietin, että oloni on melko flunssainen.

 

 Agilityn tällä viikolla pidettävien MM-kisojen harjoitusrata