tiistai 22. lokakuuta 2013

KOIRANKOULUTUSTA

Ei, niin, että Pippu kävisi koulua minun ohjauksessani. Toki istumista, luoksetuloa ja hyviä tapoja on treenattu jo pitkään, mutta muu tokoilu odottaa vielä aikaansa.

Noppe on ryhtynyt pitämään Pipulle melko kova äänistä ja hurjaa koulua. Pipulla on pientä uhmaiän alkua. Se koittaa alistaa Noppea hyppäämällä Nopen selkään sen levätessä sohvalla ja astumalla sitä. Noppe nousee salamana pystyyn ja kääntää Pipun selälleen hampaat irvessä ja "kovassa raivossa". Välillä Noppe myös päättää, että Pippu ei saa olla sen läheisyydessä ja ajaa Pipun pois, mukana tietysti äänitehosteet. On ollut hienoa huomata, että hillitystä ja elegantista Nopesta löytyy tälläinenkin puoli. Noppe on lähes kolme kuukautta paininut Pipun kanssa ja hoivannut sitä. Nyt, kun Pippu kohta täyttää puoli vuotta, on selvästi tullut aika kertoa arvojärjestyksestä. Toki edelleenkin on painia, mutta ei silloin, kun Noppe ei sitä halua.

Kesse on päinvastoin höllännyt suhtautumistaan Pippuun. Pippu saa jo maata samalla sohvalla ja samassa sängyssä sen kanssa. Kunhan ei iholle lykkäänny. Siitä Kesse heti huomauttaa. Lisäksi Kesse antaa Pipun leikkiä omilla suosikkileluillaan, jos Pippu niihin ensiksi ehtii. Joskus Kesse ohi mennessään selättää Pipun. Ikään kuin muistutuksena siitä kuka on ykköskoira.


 Yllä kuvia syyslomalta torpalta viime viikolta jolloin jo oli aamupakkasia.

Ansiokas ja mielenkiintoinen kirjoitus oli kaimani kirjoitus "Muurahaispesä!" blogissaan. Elosta ja olosta koiralauman kanssa. Hyvistä havainnoista, joita saan itsekin päivittäin tehdä, nyt, kun meidänkin porukkaa voi hyvällä syyllä kutsua laumaksi. Lauman johtajana aina välillä lauleskelen koirille Ultra Bran sanoin;"suojelen sinua kaikelta mitä ikinä keksitkin pelätä..."


Lopuksi omasta mielestäni onnistunut ja kertova sarja kuvia eloisasta Pipustamme.







Pippu keinuu mielellään tuvan keinutuolissa.
Sitten onkin jo aika huilata vähän kylmässä tuvassa fleecen hihasta tehdyssä "paidassa".


1 kommentti:

  1. Kiitos vaan kaimalle maininnasta=) Se on totta, kun koiria on useampi kuin yksi...alkaa nähdä kaikenlaista ja kiinnittämään koirienväliseen kommunikointiin enemmän huomiota. Vuorovaikutusta on kyllä molempiin suuntiin...olen monesti miettinyt näinkö itselläänkin alkaa jo kohta turkki kasvaa ja puhe muuttua murinaksi ja entäs eleet ja ilmeet sitten?? Aina ei puhetta tarvita lainkaan...paljon koirat ovat opettaneet minulle elämän totuuksia ja opettavat ja kertovat yhä! Ne ovat aina yhtä rehellisiä ja se on kyllä tärkeä asia!

    VastaaPoista