Agilityä ja muuta puuhastelua

Koirat pääsevät ulkoilemaan pikkupihalla useamman kerran päivässä ja aina saadaan aikaan leikkirieha. Niin sisällä kuin ulkonakin tai sisältä ulos ja ulkoa sisään. Ulkoilumaastot ovat myös laajat. Yhden puolen päivän reissun teimme oikoradan, lahden väylän ja vanhan lahdentien toiselle puolelle, jonne pääsi mainiosti yli sillan ja läpi metsien. Alla pari kuvaa tältä reissulta.

Jyrki, Kesse, Noppe & Pippu Haarajoen Lemmenlaakson luonnonsuojelualueella Pelkohauta nimisen paikan portaikossa.

Maisema toiseen suuntaan.

 Kerran olemme olleet jo torpallakin ja siellä pihan keppileikit sekä metsälenkit ovat edelleen koirien suosiossa.

Kotona on sitten välillä mukava maata samettityynyllä niin kuin Noppe tässä alla.

Tai kysellä herkkujen tai lelunheiton perään kuten Pippu.

Paljon energiaa on laitettu kuitenkin kesäkauden agilitytreeneihin, jotka Pipun kohdalla ovat ensimmäiset. Vähän toista kuukautta on nyt treenattu kerran viikossa ja edistyminen on ollut huimaa. Pippu on alusta saakka ollut innostunut, mutta ensin huomio kiinnittyi paljon naapuriradalle tai hajuihin. Nyt fokus on aina tehtävässä treenissä. Esteissä sujuvat hyvin jo esim. kierrot ja viimeksi aloitettiin puomin kontakti ja senkin Pippu hiffasi kerralla! Olen niin ylpeä Pipusta! Nopen kanssa pääsimme huippukouluttajan Yltsin ryhmään. Todella vaativia ja haastavia ratoja, mutta olemme kehittyneet paljon tai siis minä olen. Noppehan on jo taitava/joustava aksaaja. Viimeksi treeneihin mennessä saman kouluttajan edellisen ryhmän nuori naisohjaaja ( lähtee piakkoin sm-kisoihin) sanoi radan olevan haasteita täynnä. Mietin, että miten me siitä selviämme. Olin miettinyt samaa jo ratasuunnitelmaa katsoessani, mutta yllätin itseni tekemällä varsin mainion radan! Vielä yhdet kerrat jäljellä ennen taukoa. Nopen kanssa suuntaamme heinäkuun agirotuun pihisjoukkueen kanssa. Jänskättää!